Ravintoloissa rahanpesua, riistoa ja tukien väärinkäyttöä

Oliko juuri syömäsi pizza epäilyttävän halpa?  Maahan muuttaneiden ulkomaalaisten omistamissa ravintoloissa esiintyy uudenlaista harmaata taloutta, johon liittyy rahanpesua, kiskonnantapaista työsyrjintää ja ihmiskaupan riskiä sekä ilmeistä yhteiskunnan tukien väärinkäyttöä, selviää juuri valmistuneesta yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvasta.  Näitä tilannekuvia julkaisee yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä kaksi kertaa vuodessa.

Ravintola-alalla esiintyy rakennusalan ohella eniten harmaata taloutta.  Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle luovutettua harmaan talouden kokonaisselvityksestä varten alan yrityksiin tehtiin postikysely.  Majoitus- ja ravitsemusalan yritykset arvioivat harmaan talouden vaikutukset alallaan huomattavasti suuremmiksi kuin rakennusalan vastaajat omallaan.  Lähes 90 prosenttia majoitus- ja ravitsemusalan vastaajista piti harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia alallaan kohtalaisina, lähes 53 prosenttia merkittävinä tai erittäin merkittävinä, tilannekuvassa kerrotaan.

Ravintola-alalla joka viides euro on kirjanpidon ohittavaa harmaata taloutta, josta koituu kilpailuhaittaa alan rehellisille yrittäjille ja 370 miljoonan euron vahingot yhteiskunnalle.  Tarkastuksissa löydetyn harmaan talouden osuus ilmoitetuista palkoista on ollut ravintoloissa korkeampi kuin talonrakentamisessa.  Maksamattoman arvonlisäveron osuus ilmoitetusta veron määrästä oli vuonna 2008 korkein majoitus- ja ravitsemusalalla.  Laiminlyönnit ovat sitä yleisempiä mitä pienemmistä yrityksistä on kyse.  Toimintaan voi liittyä myös lyhytaikaisten yritysten hyödyntämistä: yritys voi toimia puolikin vuotta maksamatta maksujaan ennen kuin viranomaiset puuttuvat asiaan.

Toiminnassa olevien yritysten osuus veroveloista on 2000 -luvulla ollut 30 - 45 prosenttia.  Maahanmuuttajien omistamien yritysten osuus veroveloista (11 % 2008) on huomattavasti suurempi kuin niiden osuus alan liikevaihdosta (2 - 3%).

Majoitus- ja ravitsemisalan toimintojen ulkoistaminen jää usein viranomaisille epäselväksi, tilannekuvassa kerrotaan.  Tiuhaan toistuvat hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritysten käyttö ovat yleistyneet alalla.  Yritysten omistajuus on usein epäselvä (ristiinomistus, bulvaanit).  Omistuksen häivyttämisessä hyödynnetään myös ulkomaisia yrityksiä.  Alan yrityksissä esiintyy myös harmaita hankintakanavia, jotka ulottuvat ulkomaille.

Myös yritysten vaihtuvuus alalla on suurta.  Vuonna 2006 ensimmäisen tilikautensa päättäneistä yrityksistä enää 40 prosenttia toimi vuoden 2010 lopussa.  Muilla aloilla 2006 aloittaneista toimi 63 prosenttia vielä vuonna 2010.  Lyhytikäisiin yrityksiin voi liittyä koko alaa vahingoittavia epäterveitä ilmiöitä.  Halpatarjonta on kiristänyt kilpailua ja johtanut toimipaikkojen sulkemiseen, epätoivoisimmillaan vakuutuspetostarkoituksessa suunniteltuihin tuhotöihin, kuten Tampereeella suoritettuun pizzerian tuhopolttoon.  Palossa kuoli kolme talossa asunutta sivullista nuorta ja ainakin yksi asukkaista joutui kodittomaksi.  Tapauksesta kertoi Aamulehti.

Pimeä työpaikka liittyy keskusrikospoliisin mukaan usein laittomaan maahantuloon sekä kohonneeseen kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan riskiin.  Vakavimmat viranomaisten tietoon tulleet työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat koskeneet etnisiä ravintoloita.  Poliisin tietoon on tapauksia viime vuosina tullut selvästi enemmän kuin aikaisemmin: vuosina 2004 - 2010 yhteensä 87 eri tapausta ja vuonna 2010 jo ennätykselliset 13 ihmiskauppatapausta.

Etnisten ravintoloiden omistajat ja vastuuhenkilöt vaihtuvat usein, mikä voi tilannekuvauksen mukaan liittyä myös yhteiskunnan tukien väärinkäyttöön.  Rahanpesua voi liittyä erityisesti hyvillä paikoilla toimiviin ravintoloihin, joissa asiakkaita käy vähän, sekä niiden toimitilojen hankintaan.  Kyselytutkimusten mukaan ravintola-alan yrittäjien keskuudessa arvellaan, että viranomaiset eivät uskalla puuttua etnisissä ravintoloissa tapahtuviin väärinkäytöksiin.  Alkoholiviranomaisten mukaan kuitenkin esimerkiksi anniskelun osuus etnisissä ravintoloissa on usein pieni, eikä epäilyttävään toimintaan voida tämän takia juuri puuttua.  Maahanmuuttajien ravintolat eivät myöskään nouse esiin tarkastuskohteiden riskiperusteisessa valinnassa, koska sen perustana ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset seikat.  Verottajan mukaan väärinkäytösten paljastaminen on puolestaan hankalaa sen vuoksi, että siirtolaiset vetoavat usein talkoohenkeen ja sukulaisapuun.

Keskusrikospoliisin raportin mukaan harmaan talouden valvonta vaatisi viranomaisyhteistyötä poliisin, veronviranomaisten, työsuojelupiirien sekä anniskelu- ja ulosottoviranomaisten kanssa.  Lisäksi tarvittaisiin muutoksia lupajärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön.  Valvontaa pitäisi voida tehokkaammin kohdistaa myös ilman anniskeluoikeuksia toimiviin ruokapaikkoihin, sillä harmaan talouden ilmiöt ovat niissä ilmeisen yleisiä.  Elintarvikevalvonta tulisi säätää koskemaan kaikkia elintarvikkeita myyviä yrityksiä.  Raportin mukaan myös viranomaisten tarkastusresursseja tulisi vahvistaa.

Lue ravintola-alaan kohdistuvan rikollisuuden tilannekuvaus kokonaisuudessaan täältä (pdf).

Ravintoloissa rahanpesua, riistoa ja tukien väärinkäyttöä jonka tekijä on Ajassa Nyt -verkkolehti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia 1.0 Suomi lisenssillä. Lisenssi ei koske kuvaa.

• < Prev